Hippaa vai hivutusta – monitulkintaiset symbolit keskustelussa

Tutkimusosuuden on kirjoittanut toinen vieraileva bloggaajamme, puheterapeutti ja väitöskirjatutkija Kirsi Neuvonen, joka tarkastelee tutkimuksessaan avusteisissa keskusteluissa esiintyviä merkitysneuvotteluita.

Viestinnän apuvälinettä käyttävät lapset ja nuoret käyttävät usein graafisia symboleja (esim. PCS-kuvia tai Bliss-symboleita) ilmaisunsa keinoina. Symbolien merkitykseen vaikuttavat niiden kuvallinen sisältö ja kuvan yläpuolelle kirjoitettu sana. Useissa graafisissa symboleissa kuvan merkitys on helposti tulkittavissa ja vastaa sisällöltään kuvaan liitettyä tekstiä (esim. useimmat substantiivit). Kaikki graafiset symbolit eivät kuitenkaan ole lainkaan yksiselitteisiä. Merkitys saattaakin riippua siitä, mitä katsoja ajattelee kuvassa näkyvän.

kuvasymbolit Boardmaker®

Pohditko, ovatko poika ja tyttö leikkimässä hippaa, vai voisiko ilmaukselle olla jokin toinen merkitys? Tässä tilanteessa apuvälineenä laajaa kuvakommunikointikansiota käyttävä 9-vuotias Johanna halusi oheisen viestin avulla kertoa avustajalleen videolla näkemästään tilanteesta, missä poika tönäisi tyttöä ja tyttö melkein kaatui. Johannan tuottama ilmaisu, videon sisällön tietäen, oli varsin merkityksellinen ja onnistunut ilmaisu. Johannan vuorovaikutuskumppani kuitenkin ymmärsi Johannan tarkoittavan pojan ja tytön leikkivän hippaa – mitä ilmeisemmin johtuen kuvan yläpuolelle kirjoitetusta ”hippa”- sanasta. Yhteinen ymmärrys aiheesta jäi siis tällä kertaa epätarkaksi.

Puhuvan vuorovaikutuskumppanin rooli on tärkeä

Puhuvan vuorovaikutuskumppanin rooli on avusteisen viestinnän keinoin käydyissä keskusteluissa usein tavanomaista merkittävämpi ja moninaisempi. Ilmaisut ovat usein yhteisesti rakennettuja: apuvälinettä käyttävä lapsi tuottaa ilmaisun ja vuorovaikutuskumppani täydentää ja tulkitsee ilmaisun pyrkien varmistamaan, että yhteinen ymmärrys on saavutettu (ks. esim. Solomon-Rice & Soto, 2011). Usein yhteisen merkityksen rakentaminen onnistuu hyvin ja apuvälinettä käyttävä henkilö tulee ymmärretyksi. Toisinaan kuitenkin viestinnän apuvälineestä saattaa puuttua jokin ilmaisun kannalta tärkeä sana tai merkki ja apuvälinettä käyttävä lapsi tai nuori joutuu tekemään valintoja usean merkin väliltä – pyrkien parhaaseen mahdolliseen vaihtoehtoon. Viestinnän apuvälinettä käytettäessä onkin tärkeää pohtia mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka ilmaista itseään mahdollisimman tarkasti, jos apuvälineestä puuttuu jokin sana?
  • Kuinka ohjata viestinnän apuvälinettä käyttävää lasta tai nuorta ilmaisemaan asioitaan mahdollisimman monipuolisesti juuri niillä merkeillä, mitkä ovat hänen käytettävissään?
  • Kuinka ohjata puhuvia viestintäkumppaneita oivaltamaan, että graafisia merkkejä voi käyttää monin tavoin – eikä niiden tulkinta perustu vain kirjoitettuun sanaan?
Nämä ovat ylläolevan tekstin avainsanat kuvina

Jeren mietteitä

Itse käytin pienempänä laajaa kommunikointikansiota ja sittemmin tietokoneelle asennettua kommunikointiohjelma TAIKEA (osin rinnakkain).

Muistan, kuinka kerran eräs kuvausryhmä (en muista mistä) oli tulossa kuvaamaan kommunikointiani. Yritin kertoa kansiolla eräälle kuvausryhmän jäsenelle, että ”Sulla on hieno lippis”. Aloitin osoittamaan merkkejä, mutta hän ei nimennyt niitä ääneen. Kun olin hakemassa sanaa ”hieno” ja siirryin kuvailevat-kategoriaan, hän vain vastasi: ”Joo, tänään kuvaillaan” tarkoittaen kameralla kuvaamista. Annoin asian olla; enkä selventänyt mitä olin ollut sanomassa.

Kansiolla kommunikoiminen vaatii siis molemmilta osapuolilta kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea kykyä ymmärtää kansion käyttötapaa. TAIKEssa taas ei ollut tällaista ​tulkintaongelmaa puhesynteesistä johtuen. Sittemmin olen vaihtanut TAIKEn puhuvaan kirjoituskoneeseen nimeltään Allora, jolla kirjoitan kirjain kirjaimelta.

Danielin mietteitä

Minun vanhassa kansiossa oli PCS-merkkejä. Minulle merkkien taustaväri oli tärkeä. (Tulkin lisäys: ihmiset sinisellä, verbit punaisella, kuvailevat vihreällä ja substantiivit keltaisella taustalla). Se auttoi merkkien etsimisessä. Merkit oli hyvät, koska ihmiset oli niistä kiinnostuneita ja halusivat katsoa minun kansiota.

Nyt minä en katso kansiota ja minun kansiossa on sanat vain kirjoitettuna. Minulle luetaan niitä ääneen ja minä valitsen sen sanan, mitä minä tarvitsen.

Vieras ihminen ei käyttänyt minun kanssani kansiota aikaisemmin, eikä käytä nytkään.

Nämä merkit Daniel valitsi kansiostaan.

Janin mietteitä

Nuorempana kommunikoin kansainvälisellä bliss-kielellä, jonka on luonut kanadalainen Charles Bliss. Kun muodostin lauseen bliss-kielellä, tarvitsin siihen 2-3 merkkiä. Jos en löytänyt bliss-taulusta oikeaa sanaa, osoitin vastaavaa melkein samaa tarkoittavaa sanaa taulusta. Jotkut kumppanit ei ymmärrä, jos teen näin ja jotkut ymmärtää. Bliss-kielessä ja Suomen kielessä on muuten erilaiset kieliopit.

Minä olen ollut kerran ulkomaanreissussa. Vaikka en osaa puhua eri kieliä, pärjäsin toisen bliss-kielen käyttäjän kanssa bliss-taulun avulla, vaikka hän ei osannut suomea.

MERKKIEN TULKITTAVUUS

Osa bliss-merkeistä on samannäköisiä, kuin sanaa tarkoittava esine. Esimerkiksi tuoli, vesi, lintu, käärme tai perhonen.

Periaatteessa merkkien tulkitseminen ei ole helppoa, jos ei ole ennen nähnyt bliss-merkkejä. Esimerkiksi polkupyörän merkissä on ensin on numero 2 ja sitten on pyörän kuva ja pestä-merkissä on ensin astia, minkä päällä on blissmerkki vettä ja sen yläpuolella on V väärinpäin.

Merkkien tulkinnassa auttaa niiden eri pohjavärit. Esimerkiksi sinisellä pohjalla on henkilöt ja adjektiivit ja substantiivit ovat myös eri väreillä.

UUSIEN MERKKIEN LUOMINEN

Bliss-kartassa pikku b tarkoittaa sitä, että se on alkuperäinen Charles Blissin kehittämä merkki, eikä sen tilalle ole keksitty uutta merkkiä. Monissa maissa, kuten Kanadassa, on keksitty lisää bliss-merkkejä. Minäkin olen luonut uusia merkkejä, kuten ”suihkutuoli”. Ensin tässä blississä on merkki ”vesi” ja sitten ”tuoli”. Olen luonut myös sanan ”istuintyyny”. Suomen kielessä sanat on eripäin kuin bliss-merkissä.

Uudenaikaiset  merkit ovat päällekäisiä merkkejä ja ne eivät vie niin paljon tilaa kuin vanhanaikaiset, joissa merkit ovat vierekkäin.

2 thoughts

  1. Monitulkinnalliset kuvat tai sanat haastavat myös keskustelijan. Miten hyvin itse osaamme miettiä sille uuden tai toisen merkityksen? Toisinaan saadaan aikaiseksi hyvät naurut.

    Tykkää

  2. Aivan, ja miten voimmekin joskus ymmärtää ihan jotain muuta kuin mitä alkuperäinen puhuja – tai apuvälineen käyttäjä – on tarkoittanut! Välillä on hyvä tarkistaa omat tulkintamallit – ja toisinaan hyvät naurut ovat todellakin paikallaan!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s