#avusteinenkeskustelu / Irina, Daniel, Jani ja Jere
Vinkit ovat oiva tapa kiteyttää jotain tärkeää. Vinkkien laatiminen puhevammaisen ihmisen keskustelukumppanille on kuitenkin melko lailla eriskummallinen yritys, sillä jokainen vuorovaikutushetki on aivan omanlaisensa ja jokainen puhevammainen ihminen on yksilö omine kommunikointitapoineen. Jani, Daniel ja Jere kirjoittivat omat vinkkinsä toisistaan tietämättä, ja kuten huomaat osa niistä toistuu kaikilla ja osa liittyy kunkin yksilölliseen tapaan kommunikoida. Tällä kertaa viimeisenä on Irinan vinkit, jotka ovat syntyneet havainnoimalla keskustelukumppaneiden toimintaa onnistuneissa keskustelutilanteissa.
Janin vinkit
1. Ei saa olla liian hätäinen. Anna puhua rauhassa. Älä puhu mun päälle.
2. Koita päästä hälystä pois, vaikka aina se ei onnistu.
3. Sinä voit ehdottaa sanoja. Se voi auttaa, jos puhelaite on hidas, tai suusta tulee aivohalvauksen vuoksi eri sana mitä haluaa, kuten mun tutulla välillä käy.
4. Tutustu puhevammaiseen henkilöön, että minkälainen hän on.
5. Keskity kuuntelemaan puhetta. Ulkomaalainen ymmärtää välillä minun puhetta paremmin, koska hän keskittyy kuuntelemaan erilaista kieltä.
Danielin vinkit
1. Minä haluan, että minulta kysytään yksi kysymys kerrallaan. (Tulkin esimerkki huonosta kysymistavasta Mennäänkö ensin leffaan vai mennäänkö ensin syömään?, koska Daniel vastaa kyllä tai ei)
2. Sinä voit arvata minun viestiä, kun minä annan luvan, enkä enää pysty lisäämään sanoja kansiosta. (Tulkin kommentti: Daniel kansiossa ei ole aina kaikkia symboleja, joita hän tarvitsee.)
3. Minua auttaa juttelussa rauhallinen tila.
4. Sinun vain täytyy avata kansio ja yrittää.
Jeren vinkit
1. Odota, että juttukaveri saa viestinsä/lauseensa valmiiksi, älä arvaile, jollet ole kysynyt/saanut häneltä siihen lupaa.
2. Tiedosta se, että vaikka henkilöllä olisi puhevamma hänen ymmärryksessään yms. ei todennäköisesti ole mitään vikaa. Ei tarvitse lässyttää tms.
3. Jos juttukaverillasi on puhuva kommunikointilaite ( Allora tms.) sinun ei tarvitse kytätä jokaista kirjainta/merkkiä. Juttukaverisi painaa kyllä puhu-nappia, kun on valmis.
4. Jos tiedät pääseväsi juttelemaan ihmisen kanssa, joka käyttää jotain muuta kuin puhuvaa kommunikointilaitetta, voit yrittää hakea etukäteen hänen kommunikointikeinostaan tietoa netistä tai kysyä neuvoa joltain yhteiseltä tutultanne. Tämä helpottaa tutustumistanne, kun kommunikoinnin harjoittelua ei tarvitse aloittaa ihan ns. antiikin Kreikasta.
5. Mene ihan ROHKEASTI juttelemaan puhevammaisille. Meitä ei tarvitse pelätä!!!
Irinan vinkit
1. Luota puhevammaisen ihmisen kykyyn tai ainakin yritykseen olla aloitteellinen ja itsenäinen keskustelukumppani.
2. Siedä hiljaisuutta. Kun näet puhevammaisen ihmisen rakentavan viestiään, se on merkki siitä, että keskustelu eteneee.
3. Herkisty seuraamaan puhevammaisen ihmisen kehollista viestintää.
4. Muista, että puhevammainen ihminen voi kompensoida kommunikointikeinonsa rajoitteita luovilla ja totutusta poikkeavilla kommunikointitavoilla.
5. Sovi yhdessä puhevammaisen ihmisen kanssa teille sopivat vuorovaikutustavat. Keskustelu rakentuu teidän yhteistyöllä.
(O)saammeko jutella? 
Todella hyviä vinkkejä, kiitos!
TykkääTykkää
Tervehdys!
Jani vinkkasi mulle tästä blogista, ja mietinkin että kuulosti tutulta. Taisin jo joskus aiemmin silmäillä tätä. 🙂
Mielenkiintoista lukea vinkkejä kommunikoinnista puhevammaisen kanssa. Parhaansa sitä yrittää kuulijana aina ymmärtämisen ja kuuntelemisen suhteen, mutta aivan varmasti puhuja turhautuu välillä kuulijan taitamattomuuteen. Meitä on niin moneen junaan, ja erilaisilla taidoilla.
Paljon vaikuttaa KENEN kanssa juttelee, ja mitä enemmän viettää aikaa samassa tilassa, sitä paremmin alkaa tuntea toisen ajaukset jo pienestä eleestä. Alkuun uuden ihmisen kanssa kuluu paljon aikaa pelkästään jähmeään tunnusteluun perusasioissa, mutta pidemmässä tuttavuudessa puoli sanaa riittää ja voidaan jutella paljon syvemmin muusta, kun kaikki energia ei kulu kummallakaan pelkkään opetteluun.
Itselle kommunikoinnin aloittaminen on yleensä melko helppoa, koska olen ulospäin suuntautunut ihminen. Silti joskus alussa mietityttää, kun ei tunne vielä toista ja pohtii ettei ole esimerkiksi liian päsmäröivän oloinen tms. Mutta varovasti aloitellen sekin yleensä selviää, mitä toinen tilanteesta ajatelee 🙂 Ujommalle ihmiselle voi olla aika kynnys uskaltaa alkaa kysyä puhevammaiselta asioita ja kuunnella, koska se vaatii uskallusta toistoon ja virheitä tulee molemmille sanoja hakiessa ja päätellessä.
Kiire on myös viestimisen pahin vihollinen, niin kuin täällä on jo paljon keskusteltukin.
Jani tuossa jutteli viimeksi netistä, ja aktiivisuudestaan siellä. Nykyään on niin mahtavaa että on tällainen kommunikoinnin väline, jolla tavoittaa käytännössä ihan kaikki ihmiset ja voi jakaa kokemuksia.
TykkääTykkää