#avusteinenkeskustelu / Susanna, Daniel, Jani ja Jere
Tutkimusosuuden on kirjoittanut kolmas vieraileva bloggaajamme ohjaava opettaja, bliss-kouluttaja ja kasvatustieteen tohtori Susanna Lähteenmäki, joka tarkasteli väitöskirjassaan CP-vammaisten nuorten elämäntarinoita.
Nykyiset 30-vuotiaat käyttävät sosiaalista mediaa huomattavasti paremmin kuin edelliset sukupolvet, mutta millä tavalla nykyiset 30-vuotiaat puhevammaiset ihmiset käyttävät tätä tekniikkaa hyväkseen. Aihe on kiinnostava, sillä some-maailma lisää viestinnän tasa-arvoisuutta. Kun lähetät viestiä, aika menettää merkityksen, jokainen lukee ja kirjoittaa silloin kun on aikaa. Some-maailmassa myös ilmeet, eleet, katseet ja ääntelyt voidaan korvata hymiöillä tai muilla merkeillä.
Tätä blogia varten tein epävirallisen haastattelun viidelle Tervaväylän koulun (nyk. Valteri) entiselle oppilaalle, joiden ikäjakauma on 28–32 vuotta. Lähetin ensimmäisen tervehdyksen Facebookin Messengerin kautta. Neljä heistä, Soila, Olli, Joel ja Paula, vastasivat minulle ja jatkoimme keskustelua. Messenger oli koko ajan meidän kanavamme. Kysyin, mitä sosiaalisen medianpalveluja heillä on ja miten he palvelua käyttävät? Tarvitsevatko he vastaanottamiseen ja lähettämiseen apua? Kysyin myös, miten he omasta mielestä pärjäsivät omalla kirjoitustaidollaan.
Monenlaisia kanavia
Heillä jokaisella on käytössään Facebook, Messenger ja WhatsApp. Näiden lisäksi Soilalla on vielä Instagram ja hän on myös käyttänyt Suomi 24 – keskustelualustaa
Soilalla, Ollilla ja Joelilla on yksilöllisesti mietitty tietokone kommunikointiin, yksilöllisesti valittu ohjaintapa sekä tarvittavat ohjelmat. Paulalla ei ole omaa konetta, mutta perheessä on yhteinen tietokone.
Facebook ja Messenger
Soila ja Joel tarkistavat Facebookin päivittäin. Heistä on mukavaa katsoa kuvia ja kavereiden päivityksiä. Paulasta on mukavaa katsella uusia vaatekuvia. Hän käy usein katsomassa kauniita kenkiä tai naisten vaatteita nettimyymälöistä ja näin myös Facebookiin tulee jatkuvasti lisää vaatekuvia.
Tytöt päivittävät omia kuulumisiaan enemmän kuin pojat. Poikia kiinnostaa enemmän seurata pelisivuja, lukea vitsejä ja katsoa kuvia.
Facebookin Messengeriä pidetään hyvänä yksityisviestittelyyn. Olli kertoo, pitävänsä yhteyttä Messengerin kautta sisareensa, joka asuu Ruotsissa. Paula ja Joel käyttävät Messengeriä harvakseen omien ystävien ja sukulaisten kanssa viestittelyyn.
WhatsApp-sovellus on jokaisella ladattuna tietokoneen työpöydälle. Kaikki neljä pitävät yhteyttä WhatsAppin avulla eri ryhmien, esimerkiksi harrastusporukan, perheen, ystäväpiirin tai naapureiden kanssa. Soilalla on WhatsApp sovellus myös puhelimessa, ja tämän kautta hän puhuu videopuheluja äidin kanssa.
Soila käyttää päivittäin Instagram – sovellusta tietokoneella. Sen kautta hän seuraa tuttujen ja kavereiden päivityksiä sekä eri yhdistysten, erilaisten ryhmien, laulajien, vanhojen koulukavereiden ja tuttujen sivuja. Aikaisemmin hänellä on ollut myös Suomi 24 – sovellus käytössä, josta hän on hakenut lähinnä kirjoituskaveriseuraa.
Tarvitaanko luku- ja kirjoitustaitoa?
Haastatellut nuoret miehet kertovat, etteivät he kirjoita kovin hyvin, mutta lukeminen on helpompaa. Kirjoitusvirheet eivät heitä haittaa. Tutut saavat kyllä selvää sanoista ja asioista. Tärkeintä on, että kirjoittaa. Soilan mielestä hän lukee ja kirjoittaa erittäin hyvin. Tämän johdosta hän on hakenut kirjekavereita erilaisilta sivuilta. Paula tarvitsee apua somen käytössä. Hän osaa itse avata Facebookin ja katsella mitä siellä on, mutta hän ei päivitä itsenäisesti omia sivujaan. Paula näyttää oman kansion kautta, mitä haluaa kirjoittaa. Hänellä on myös puhetta, jota tutut ymmärtävät. Yleensä hän kirjoittaa viestit oman vapaa-ajan ohjaajan kanssa.
Somen ilot ja haasteet
Haastateltavien mielestä some-maailma on mukavaa ajanvietettä. Sen käyttäminen on helppoa, eikä se vaadi mitään. On mukavaa kuulua ryhmiin ja saada peukutuksia ja sydämiä omiin päivityksiin.
Haasteena he kokevat apuvälineiden toimivuuden. Tietokoneen akku ei lataudu. Ohjaimet voivat olla jumissa, eikä viesti lähde, vaikka pitäisi.
Haastateltujen nuorten mukaan someen menee paljon aikaa, mutta se ei haittaa. Aluksi voi olla vaikeaa, kun ei tiedä, miten pitää toimia ja ketä pyytää kaveriksi. Haastatellut kannustavat kuitenkin kaikkia kokeilemaan somea, ja Facebookissa ja Instagramissa voi olla vaan katselijana ja kuuntelijana.
Danielin mietteitä
Minä katson Facebookin pari kertaa viikossa. Minä itse päivitän omaa sivustoa harvoin, mutta minä olen utelias ja katson sieltä esimerkiksi ihmisten ikiä. Minä tykkään katsoa kavereiden, perheenjäsenten ja sukulaisten kuulumisia.
Minä käytän myös WhatsAppia pari kertaa viikossa. Minä kuulun muutamiin WhatsApp-ryhmiin. Äiti, isä, avustaja ja tulkki auttavat minua viestien lukemisessa ja kirjoittamisessa. WhatsAppiin kirjoittelu tuntuu jostain syystä helpommalta kuin juttelu, siinä voi rauhassa miettiä ja tehdä viestiä.
Janin mietteitä
Mulla on käytössä pari-kolme some kanavaa. Ensimmäinen somekanava minulla oli Facebook ja sitä käytän nykyäänkin. Facebookin sekä Facebookin Messengerin kautta pidän yhteyttä peruskouluaikaisiin ystäviin ja henkilökuntaan, sukulaisiin sekä julkaisen työpaikkailmoituksia. Minulla on käytössä myös Instagram. Aluksi käytin sitä paljon, mutta nykyään käytän tosi vähän. Välillä käyn katsomassa, että mitä sukulaisille ja tutuille kuuluu. Minulla on käytössä myös WhatsApp ja sitä käytän paljon. Yksi iso haittapuoli on, etten pysty kirjoittamaan siellä itse. Minulla on lukihäiriö ja WhatsApp ei ole Bliss-kielinen. WhatsAppiin oli tulossa vaihtoehdoksi Bliss-kieli ja olin 10 vuotta sitten testiryhmässä antamassa tietotaitoa siitä. Se jäi kuitenkin vain testikokeiluksi.
Someen ei tarvitsisi kirjoitustaitoa
Lukihäiriön takia en pysty kirjoittamaan myöskään Facebookiin itse. Kaikkeen kirjoittamiseen tarvitsen apua. Mulla on käytössä Grid-kommunikointiohjelma ja tiedän, että siihen pystyisi lataamaan sosiaalisen median sovellukset ja laite lukisi viestit minulle ääneen. Grid-ohjelmaan tarvitsisi laittaa kuvasymboleja, joiden avulla voisin kirjoittaa tekstin sosiaaliseen mediaan. Minun Grid-ohjelma on kuitenkin vielä keskeneräinen, sillä minun pitäisi maksaa ohjelmien asennus itse. Kunta ei suostu sitä maksamaan, koska en oo enää peruskoulussa ja tartten vain sillon tällön kommunikoinnin apuvälinettä. Ohjelman muokkaus olisi isotöinen juttu. Siinä voisi kestää pari-kolme vuotta, että se pelaisi kunnolla.
Iso pähkinä
Moni vammainen ei pysty osallistumaan sosiaaliseen mediaan, vaikka haluaisi ja siitä olisi hyötyä. Tähän on monia syitä. Tänä päivänä apuvälineet ovat erilaisia. Mun tutulla on esimerkiksi iso pino vanhanaikaisia ja uudenaikaisia apuvälineitä. Kunta sanoo, että käytä vanhanaikaista eikä halua laittaa uudenaikaista kuntoon, vaikka se on hajonnu. Vanhanaikaisella ei pysty käyttämään somea.
Toinen syy on kommunikointiohjelmien puutteellinen sanasto somea ajatellen. Tulkki ei saa päivittää kuin pari sanaa kerrallaan. Kun tulee täysi-ikäiseksi apuvälineiden päivitys jää lähipiirin tai lähisukulaisten vastuulle. Osa puhevammaisista ihmisistä asuu laitoksissa eikä kaikilla henkilökunnasta ole tietotaitoa, koulutusta tai perehdytystä apuvälineisiin. Hoitohenkilökunnalla ei ole aikaa perehtyä esim. puhelaitteeseen tai päivityksiin. Heillä ei oo aikaa kuin perushoitoon.
Puheterapeutille on pitkä jono, voi olla yli vuoden jono. Puheterapeutti laittaa asian alulle, mutta aikoja ei riitä muuhun. Yleensä ohjaus jää kesken, eikä hänellä ole aikaa hoitohenkilökunnalle. Kaikki puhevammaiset ei saa myöskään tulkkia AAC-ohjaukseen hoitohenkilökunnalle.
Jeren mietteitä
Ainoa some-kanavani on Facebook, lähinnä siksi, etten omista älypuhelinta. Olen muutenkin enemmän ns. face to face – ihminen:) Facebookissa tykkään kavereiden ja sukulaisten julkaisuista ja joskus saatan myös kommentoida niitä. Messengerissä mm. laitan fb-kavereille syntymäpäiväonnitteluja (jotka muistaakin nykyään paremmin:) Tämän blogin postauksetkin olen laittanut Facebookiin. Facessa olen myös julkaissut juhlapyhiin sopivaa musaa. Viimeisenä, muttei vähäisempänä, naisten kauniiden kuvien ihailukin on kivaa Facessa 🙂
(O)saammeko jutella? 