Erilaiset täydentävät toisiaan

Photo by Franck V. on Unsplash

Kun puhevammainen ihminen keskustelee kommunikoinnin apuvälineen avulla, hän rakentaa lausumansa joko merkki merkiltä[1] tai käyttää valmiiksi tallennettua kokonaista lausumaa.

Alusta asti molemmat tavat mukana

Pienet puhumattomat lapset aloittavat usein harjoittelemaan puhelaitteiden käyttöä leikkitilanteissa, joissa laitteelle on valmiiksi tallennettu tilanteeseen sopivia kokonaisia lausumia, esim. ”Lisää saippuakuplia” tai ”Nyt tulee kolari (+ ääniefektit)”. Samaan aikaan tuetaan myös mahdollisuutta tarkkaan ilmaisuun ja vahvistetaan lapsen taitoa rakentaa lausumia merkki merkiltä ruudukkopohjaisten kommunikointitaulujen avulla. Kehityksen myötä kommunikointijärjestelmät monipuolistuvat ja yksittäisten merkkien määrä lisääntyy. Valmiita lausumia käytetään keskustelun aloittamisessa ja lopettamisessa, oman elämän tarinoiden kertomisessa ja tiettyihin tilanteisiin tai aiheisiin liittyvissä keskusteluissa. Valmiit lausumat tallennetaan ennakkoon; eikä käyttäjä voi yleensä muokata niitä keskustelutilanteissa.

Eriäviä näkemyksiä

Ajan saatossa nämä kaksi tapaa tuottaa lausumia joko edelleen täydentävät toisiaan tai jostain syystä syrjäyttävät toisensa. Osa puhevammaisista ihmisistä ja ammattilaisista saattaa suosia vain merkki merkiltä tuotettuja lausumia. He perustelevat näkökulmaansa niiden itsenäisyydellä ja mahdollisuudella ilmaista itseään tarkasti aina tilanteen mukaan. Mitä enemmän lausuma sisältää merkkejä, sitä hitaampaa sen tuottaminen kuitenkin on. Tutkimusten mukaan valmiit lausumat lisäävätkin nopeuden lisäksi myös keskustelujen luonnollisuutta, nautittavuutta ja puhevammaisten ihmisten aloitteellisuutta (Todman ym., 2008). Kun molemmissa tavoissa tuottaa lausumia on siis omat etunsa, niin miksi kaikki eivät käytä niitä molempia? Mielenkiintoinen kysymys, johon ei ole yhtä syytä ja tutkimuksen tarve on ilmeinen.

Valmiit lausumat lisäävät luonnollisuutta

Väitöskirjatutkimuksessani, jossa puhevammaisilla pojilla oli mahdollisuus tuottaa lausumia sekä kuvasymboli kuvasymbolilta tai käyttää valmiita lausumia, he myös käyttivät molempia tapoja. Keskustelujaksot, joissa pojat hyödynsivät valmiita lausumia muistuttivat luonnollisia puhuttuja keskusteluja ja väärin ymmärtäminen oli harvinaista. Kieltä käytettiin rikkaasti ja valmiit lausumat tarjosivat mahdollisuuden tuottaa kielellisiä vivahteita ja sosiaalia fraaseja, joita kuvasymbolien avulla ei pystyisi tuottamaan. Nopeuden lisäksi valmiit lausumat näyttivät vahvistavan keskustelujen yhtenäisyyttä ja eteenpäin soljumista.

Oikeus valita

Jokaisella puhevammaisella ihmisellä tulisikin olla mahdollisuus valita kussakin tilanteessa itselleen ominaisin tapa ilmaista itseään. Ammattilaisilla on tärkeä rooli siinä, että he osaavat esitellä erilaisten ilmaisutapojen hyötyjä ja haasteita sekä suunnitella ja tarjota kommunikointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat puhevammaiselle ihmiselle monipuoliset ilmaisumahdollisuudet.


[1] Merkit voivat olla kirjaimia tai kuvasymboleja.

Nämä ovat yllä olevan tekstin avaisanat kuvina.

Janin mietteitä

Ensin yksi sana kerrallaan

Minulla on 20-30 valmista lausetta Grid-ohjelmassa tallennettuna. Ennen Gridiä minulla ei ollut mahdollista käyttää lauseita, vaan kerroin asiat yksi sana kerrallaan. Aloitin käyttämään ohjelmaakin ensin yksi sana kerrallaan ja sitten pikkuhiljaa myös valmiita lauseita.

Valmis lause on nopeampi kuin laajan sanaston käyttö

Mun Grid-ohjelma on laaja, siellä on yli 4000 sanaa. Sen takia ei ole helppoa käyttää sitä. Se ei ole pikakäyttöinen ja pitää ottaa auki paljon sivuja. En ole ehtinyt päivittää sitä. Olen anonut tulkille AAC-tunteja, että tulkki voisi päivittää Grid-ohjelmaani helppokäyttöiseksi. Valmiita lauseita on helpompi käyttää, kun ei tarvitse valita yhtä sanaa kerrallaan. Kun koko lause on yhden painalluksen takana, toisen osapuolen ei tarvitse odottaa pitkää aikaa. Myöskään itse ei tarvitse käyttää pitkää aikaa, kun ne on tehty etukäteen.

Aina ei pysty ennustamaan

Olen tehnyt valmiit lauseet tulkin tai avustajan kanssa. Ne on tehty semmoisiin tilanteisiin missä toinen osapuoli kysyy jotain ja minä osaan ennakoida mitä. Yksi haittapuoli on se, että aina ei pysty ennustamaan, mitä toinen kysyy. Poikkeuksena on kuitenkin ollut esim. Kankaanpään kuntoutusjaksot, joissa tilanteiden ennakoiminen on yleensä onnistunut.

Murresanat hankalia

Tallennan lauseet yleensä yleiskielisinä. Grid-ohjelma ei nimittäin aina osaa lausua murresanoja oikein ja silloin puhesynteesiä tarvitsee säätää paljon enemmän. Sen takia en ole laittanut murresanoja paljon.

Jeren mietteitä

Esittelyn ja huumorin apuna

Noin 10-vuotiaaksi asti käytin AAC-kansiota, jossa itsensä esittely oli toteutettu valmiilla ilmaisuilla eli että minkä ikäinen olen, missä asun, mitä koulua käyn jne. Takavuosina käytin jonkin verran valmiita lausumia myös TAIKE-kommunikointiohjelmalla. Mieleeni on jäänyt erityisesti sen valmiit arvoitukset esim. ’Mikä on keltainen ja niiskuttaa?’ ’Banaani jolla on flunssa’ 🙂 sekä vitsit esim. äidistä, pojasta ja sairaanhoitaja-isästä (en muista sitä enää sanatarkkaan). TAIKEN valmiilla arvoituksilla muistan viihdyttäneeni ainakin veljeni kummeja. 

Valmis fraasi muutaman näppäimen takana

Itse käytän nykyistä puhekonettani Alloraa kirjoittamalla merkki merkiltä. Vielä muutama vuosi sitten käytin edellisellä kirjoittavalla puhelaitteellani vessahädän yllättäessä itse keksimääni hauskaa fraasia ”Pitäis päästä ukkojen huoneeseen.” Se oli muistissa puhekoneeni w- ja 1-näppäinten takana

En kaipaa valmiita lausumia

Nykyään en käytä valmiita lausumia; enkä ole jäänyt niitä kaipaamaan. Koska olen muutenkin sanavalmis ja kieleltäni rikas, ja voin käyttää Alloralla kännyköistä tuttua sanaennustusta, keskustelu pysyy nopeana. Nyt kun koneen sanaennustus on rikki, kirjoittaminen on kylläkin hieman hidasta… 

Danielin mietteitä

Vähän tarjolla kansiossa

Yleensä minä teen lauseen sana sanalta. Minulla on vähän valmiita lauseita kansiossa.

Monenlaisessa käytössä

Valmiit viestit ovat kysymyksiä ja ’Jotain on huonosti’- aukeaman kommentteja. Myös kansion ensimmäisellä aukeamalla, ’Kerron itsestäni’ – aukeamalla sekä kansion kannessa on valmiita viestejä (Tulkin lisäys: esim. ’Mä kerron tarinan’ ’Milloin telkkarista tulee urheilua’ ’Mä haluan laittaa whatsup-viestin’.)

Enemmänkin voisi olla

Valmiit viestit ovat hyviä, koska ne on nopeita. Nyt minä ajattelen, että minä haluan lisää niitä minun kansiooni.

Puhelaitteen valmiit viestit ovat kaikille ymmärrettäviä

Minulla on puhelaite. Kerron minun ajatukseni kansiolla, ja sitten minä, isä, avustaja tai tulkki mietitään yhdessä, minkälainen valmis viesti puhelaitteelle laitetaan. Kaikki ymmärtävät sen helposti.

Nämä kuvat Daniel valitsi kansiostaan

6 thoughts

  1. Jälleen tärkeää asiaa kommunikoinnista puhevammaisten nuorten kannalta. Hyviä huomioita keinoista saada ääni kuuluviin. Kuten pojat kertovat molemmat mahdollisuudet ( sekä valmiit lauseet että viestin rakentaminen merkki merkiltä) tulisi olla tarjolla. Silloin tietysti jos on teknisesti mahdollista rakentaa lause sujuvasti merkki merkiltä, kuten Jere kertoi, niin tarve valmiisiin fraaseihin ei ole niinkään tarvetta. Mutta loistava idea on miettiä nuorten kanssa tilanteita missä ja minkälaisia valmiita lauseita/ kommentteja he tarvitsevat ko.tilanteessa. Siten osallistuminen keskusteluun olisi nopeampaa ja saisi äänensä kuuluville ennenkuin tilanne menee ohitse.

    Tykkää

    1. Kiitos Tuula kommentistasi! Mulla tuli mieleen tosta oman äänen kuuluviin saamisesta, että valmiit lausumat voi olla hyviä myös huomion saamisessa, ”Mäki haluun sanooo” tai ”Mull ois tohon jotain lisättävää” iästä riippuen. Etenkin vieraampien keskustelukumppanien voi olla joskus vaikea havaita, milloin puhevammainen ihminen on ottamassa vuoroa. Nämä siihen avuksi.
      t. Irina

      Tykkää

  2. Olen paljon pohtinut tuota ilmaisun nopeutta ja koen, että kuntouttajana saan valmiita lauseita sisältävällä taululla nopeasti välitettyä sekä apuvälineen käyttäjälle että ympäristölle kuinka hyödyllistä on ylipäänsä käyttää puhelaitetta. SIihenkin kun tarvitaan usein ympäristön houkuttelua, aina ei olla valmiita vaihtamaan vanhoista rutiineista uusiin. Varsinkin vieraampien ihmisten kanssa valmiit ilmaisut antavat mahdollisuuden päästä nopeasti vastavuoroiseen keskusteluun. Luokissa, jossa muut oppilaat ovat puhuvia on puhevammaisen oppilaan hyvä käyttää nopeuden takia valmiita ilmauksia, jos vain sopivia on tarjolla. Puhuvien maailma on armottoman nopea ja valmiit ilmaisut on erinomainen keino päästä sinne väliin kertomaan oma mielipiteensä. Mutta mikään ei kuitenkaan poista tarvetta osata ja opetella lauseiden muodostaminen itsenäisesti symboli symbolilta, se on varmaa!

    Tykkää

    1. Mulla on Paula myös samanlaisia kokemuksia. Lähi-ihmiset ovat oivaltaneet kommunikoinnin apuvälineen ”hyödyn” tilanteessa, jossa heidän lapsensa käyttää vieraiden ihmisten kanssa valmiita ilmaisuja onnistuneesti. Toisaalta tutkimusaineistossani on myös mainioita vuorovaikutustilanteita tuttujen kesken, joissa puhevammainen lapsi/nuori käyttää yksittäistä valmista ilmaisua keskustelujaksossa, joka muuten on rakentunut merkki merkiltä. Tähän tarvitaan jo kokemusta oman apuvälineen mahdollisuuksista.
      t. Irina

      Tykkää

  3. Puhuvien maailma on todella nopea. Oli ääni pois ja piti silti mennä kokoukseen. Käytin suomenkielistä Google-kääntäjän puhesyntetisaattoria sanomaan ääneen kirjoittamani asian (- tämän opin autismikirjon asiakkaalta, joka oli hoksannut, että jos Taike ei ollut käsillä, näinkin voi kirjoittaa asiansa kännykällä tai läppärillä!). Kun vastaukseni oli valmis (kirjoitan kymmensormijärjestelmällä aika nopeasti), muu kokousväki oli jo sitä seuraavassa puheenaiheessa. Luovutin aika pian kommentoimasta ja tyydyin kuuntelemaan.

    Tykkää

    1. Toi on Meri hyvä idea meille puhuville ihmisille! Kokeilla miltä tuntuu itse käyttää apuvälinettä kommunikoinnissa. Siitä aiheesta on jotain tutkimustakin. Kun puhuvat ihmiset käyttävät symboleita, he mm. suunnittelevat tietoisemmin kuin puhuessaan mahdollisimman tehokasta tapaa viestiä. Juurikin tuon ajan vuoksi.
      t. Irina

      Tykkää

Vastaa käyttäjälle Tuula Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s